Maatilan elämä – sukupolvien mittainen tarina

Maatilan elämä on monelle suomalaiselle paljon enemmän kuin vain työpaikka – se on koti, elämäntapa ja sukupolvien ketjussa kulkeva vastuu. Monet maatilat ovat olleet saman suvun hallussa vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja ja niihin liittyy vahva tunneperintö, joka näkyy kaikessa tekemisessä. Tilat ovat kasvun, oppimisen ja jatkuvan sopeutumisen paikkoja, joissa työn rytmi määräytyy luonnon, vuodenaikojen ja eläinten tarpeiden mukaan.

Maatilalla eletään lähellä arkea ja konkreettisia asioita. Jokainen päivä on erilainen ja suunnitelmat voivat muuttua hetkessä sääolosuhteiden, eläinten voinnin tai koneiden kunnon mukaan. Maatalous ei ole vain fyysistä työtä – se on myös valtava määrä päätöksentekoa, ennakointia ja monialaista osaamista, joka ulottuu talouden hallinnasta biologisiin ilmiöihin ja teknologian hyödyntämiseen.

Vaikka työt ovat usein raskaita ja vastuu suuri, moni kokee työnsä merkitykselliseksi ja palkitsevaksi. Maatilan arjessa näkyy yhteys maahan, luontoon ja aikaan – sekä ymmärrys siitä, että oma työ todella tuottaa jotakin tärkeää: ruokaa, energiaa ja tulevaisuutta.

Viljely ja kasvinviljely Suomessa

Kasvinviljely muodostaa perustan monen suomalaisen maatilan toiminnalle. Vaikka Suomen ilmasto asettaa viljelylle omat haasteensa – lyhyt kasvukausi, vaihtelevat sääolot ja pohjoiset olosuhteet – ovat suomalaiset viljelijät oppineet hyödyntämään maamme erityispiirteitä tehokkaasti ja vastuullisesti. Pitkät kesäpäivät ja yöttömät yöt tarjoavat kasveille runsaasti valoa, mikä tukee niiden kasvua ja ravinnepitoisuutta.

Tyypillisiä viljelykasveja Suomessa ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis, mutta myös rypsi, herne, peruna ja erilaiset nurmikasvit ovat keskeisiä. Jokaisella tilalla viljelysuunta määräytyy osin maaperän, ilmasto-olosuhteiden ja tilan historian mukaan. Moni viljelijä hyödyntää viljelykiertoa, jossa peltoja käytetään vuorotellen eri kasvien viljelyyn, mikä edistää maan hyvinvointia ja vähentää kasvitautien sekä rikkakasvien esiintymistä.

Kasvinviljely ei ole enää pelkkää traktorityötä pellolla. Nykyään viljelijät seuraavat sääennusteita tarkasti, hyödyntävät satokarttoja, käyttävät säätötekniikkaa ja analysoivat maaperän ravinnepitoisuuksia ennen lannoitusta. Tavoitteena on maksimoida sato kestävästi – niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Älykäs viljelytekniikka ja tarkka suunnittelu tekevät mahdolliseksi sen, että jokainen hehtaari voi tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla – ympäristöä säästäen ja tulevaisuutta ajatellen.

Työtä pellolla ja oppia kuulokkeissa

Kasvinviljely on fyysisesti vaativaa ja ajallisesti sitovaa työtä, mutta samalla se tarjoaa myös ainutlaatuisia hetkiä rauhoittumiselle ja itsensä kehittämiselle. Kun traktori kulkee tasaista sarkaa pitkin tai kastelujärjestelmä raksuttaa taustalla, monelle viljelijälle kuulokkeet ovat portti toiseen maailmaan – tietoon, tarinoihin tai pelkkään rentoutumiseen. Äänikirjat ovatkin löytäneet tiensä yhä useammalle pellolle.

Viljelytyön monotoniset tai yksitoikkoiset vaiheet tarjoavat hyvän tilaisuuden kuunnella esimerkiksi agronomiasta kertovia kirjoja, historiaa, romaaneja tai ajankohtaisia yhteiskunnallisia teoksia. Äänikirjat eivät vie ylimääräistä aikaa, vaan ne sulautuvat viljelijän arkeen luontevasti – antaen mahdollisuuden oppia uutta tai rentoutua ilman, että työntekoa tarvitsee keskeyttää.

Moni viljelijä hyödyntää äänikirjapalveluita myös talvikaudella, kun pellot lepäävät. Silloin voi keskittyä kehittämään osaamista, seuraamaan alan muutoksia tai yksinkertaisesti kuuntelemaan jotakin viihdyttävää ja inspiroivaa. Äänikirjat ovat siis osa modernia maatilaa – tapa yhdistää työ ja hyvinvointi, oppiminen ja arjen pyöritys.

Eläintenhoito ja kotieläintilat

Kotieläimet ovat monella suomalaisella maatilalla arjen sydän – niiden hoito rytmittää päivää ja antaa työlle aivan oman merkityksensä. Eläintenhoito ei ole vain tuotantoa, vaan ennen kaikkea vastuuta elävistä olennoista, joiden hyvinvointi heijastuu suoraan niin tuotteiden laatuun kuin viljelijän arkeen ja omaan jaksamiseen.

Suomessa kotieläintuotanto tunnetaan korkeista hyvinvointistandardeistaan. Maidontuotantotilat, lihakarjatilat, sikalat ja kananmunantuotantotilat noudattavat tiukkoja säädöksiä ja suosituksia eläinten ruokinnasta, tilavaatimuksista, hygieniasta ja hoidosta. Moni tilallinen tekee vielä enemmän kuin laki vaatii – eläimistä huolehtiminen on kunnia-asia ja ylpeyden aihe.

Eläintenhoito alkaa usein jo ennen aamun sarastusta ja jatkuu pitkälle iltaan. Jokainen eläin tunnetaan yksilönä ja niiden vointia seurataan jatkuvasti. Automaattinen ruokinta, ilmanvaihtojärjestelmät ja terveyden seurantalaitteet helpottavat työtä, mutta eivät poista ihmisen roolia: silmä tarkkana, kädet savessa ja sydän mukana.

Suomalainen kotieläintuotanto perustuu rehellisyyteen, läpinäkyvyyteen ja kotimaisiin rehuihin. Kun eläimet voivat hyvin, syntyy myös laadukasta ja turvallista ruokaa kuluttajille – olipa kyse maidosta, lihasta tai kananmunista. Eläintilan elämä ei ole romantisoitua maalaisidylliä, vaan arkista sitoutumista ja periksiantamatonta huolenpitoa ja juuri siksi se ansaitsee arvostuksen. Eläintuotannon ehdoista voit lukea lisää Ruokaviraston verkkosivuilta.

Maatalous ja teknologia – älytilat tulevat

Maatalous elää murrosta. Teknologia on noussut merkittävään rooliin myös siellä, missä aiemmin luotettiin lähinnä säähän, kokemukseen ja perinteisiin työtapoihin. Älymaatalous, eli niin kutsutut älytilat, ovat yhä yleisempiä myös suomalaisessa maaseutumaisemassa. Tämä ei tarkoita, että traktorit ja saappaat olisivat jääneet historiaan – vaan sitä, että rinnalle on tullut älypuhelimet, puhelinliittymät, sovellukset, satelliittidatat ja robotiikkaa.

Nykyään maatiloilla hyödynnetään esimerkiksi säähavaintopalveluita, automaattisia navettoja, lypsyrobotteja, satokartoitusta ja täsmälannoitusta, jotka kaikki perustuvat kerättyyn dataan ja tarkkaan mittaamiseen. Tämä auttaa vähentämään hävikkiä, parantamaan tuottavuutta ja tekemään maataloudesta entistä ympäristöystävällisempää.

Dronet voivat lentää pellon yllä ja tarkkailla, missä kohtaa kasvit tarvitsevat vettä tai ravinteita enemmän. Maaperän anturit seuraavat kosteutta ja lämpötilaa reaaliaikaisesti. Tietokoneohjatut traktorit osaavat ajaa optimaalisia reittejä ja automaattiset ruokintalaitteet huolehtivat eläimistä kellontarkasti. Tämän lisäksi viljelijä voi etänä seurata koko tilan tapahtumia kännykän ruudulta myös lomapäivänä tai sateen keskellä.

Teknologian rooli ei vähennä viljelijän merkitystä – päinvastoin. Se antaa enemmän tietoa päätöksenteon tueksi ja mahdollistaa sen, että työtä voidaan tehdä fiksummin ja vastuullisemmin. Älymaatalous ei ole tulevaisuutta, se on tätä päivää ja se auttaa suomalaisia maatiloja pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa ilman että laatu, ympäristö tai eläinten hyvinvointi kärsivät.

Metsätalous ja luonnonhoito

Metsät ovat olennainen osa monien suomalaisten maatilojen kokonaisuutta. Useilla tiloilla on peltoviljelyn ja kotieläintuotannon ohella metsää, jota hoidetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Metsätalous tuo maatiloille paitsi taloudellista lisätuloa, myös monipuolistaa toimintaa ja tukee ympäristövastuullisuutta.

Suomessa metsänhoito perustuu kestävään käyttöön. Metsää ei hakata enemmän kuin sitä kasvaa ja hakkuut tehdään luontoarvot huomioiden. Maatilalliset tuntevat metsänsä: he tietävät, missä kasvaa paras tukkipuu, missä liikkuu hirviä ja missä pesii harvinaisempi lintulaji. Metsä on yhtä aikaa resurssi ja arvokas osa suomalaista luontoa.

Metsistä saadaan puuta rakentamiseen, polttopuuta energiaksi ja raaka-ainetta teollisuuteen, mutta yhtä lailla ne toimivat hiilinieluina, torjuvat eroosiota ja tarjoavat elinympäristön tuhansille lajeille. Hyvin hoidettu metsä on ekoteko ja ilmastoteko.

Metsätalous voi olla myös virkistystä ja kulttuuria: marjastusta, metsästystä ja retkeilyä. Metsänhoito maatilalla ei ole pelkkää puunkaatoa – se on kokonaisvaltainen suhde maahan, jossa yhdistyy tieto, tunne ja tulevaisuus. Kun metsä voi hyvin, se antaa monin verroin takaisin – niin luonnolle, ihmisille kuin koko yhteiskunnalle.

Maaseudulla toimiva nettiyhteys ei ole itsestäänselvyys

Nykymaataloudessa yhteyksien toimivuus on lähes yhtä tärkeää kuin traktorin käynnistyminen pakkasaamuna. Olipa kyse satokarttojen seuraamisesta, sääennusteiden tarkastamisesta, laitumella olevan kameravalvonnan käytöstä tai etäyhteyksistä lypsyrobotin hallintajärjestelmään, tarvitaan toimiva puhelinliittymä ja luotettava mobiiliverkko.

Monilla maatiloilla ei ole mahdollisuutta valokuituun, joten mobiililaajakaista on usein tärkein reitti verkkoon. Tällöin nousee arvoon arvaamattomaan se, että puhelinliittymien hinnat ja nopeudet ovat selkeästi vertailtavissa – ei vain hinnan vaan myös kuuluvuuden näkökulmasta. Kun liittymällä pyöritetään tilan arkea, ei yhteys saa pätkiä eikä hinta yllättää.

Viljelijä tarvitsee liittymän, joka toimii traktorin hytissä, navetan kulmassa ja viljankuivurin valvomossa. Liittymää valitessa ei siis katsota vain gigatavujen määrää, vaan kuuluvuuskarttaa ja verkon kuormitusta. Onneksi Suomessa on useita vaihtoehtoja ja kilpailu on pitänyt puhelinliittymien hinnat kohtuullisina – mutta vain, jos jaksaa vertailla ja valita oikein.

Toimiva netti ei ole enää vain mukava lisä – se on työväline. Ilman sitä jäävät tarkistuslistat tekemättä, automatiikka säätämättä ja yhteydet ulkomaailmaan heikoiksi. Maatilan nykyaika kulkee datakaapelissa ja siksi oikea liittymävalinta on yhä tärkeämpi osa tilan arkea ja kannattavuutta.

Maaseutu elinympäristönä

Maaseutu ei ole vain tuotannon paikka – se on elävä ja elintärkeä osa Suomea. Monille suomalaisille maaseutu merkitsee rauhaa, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja suoraa yhteyttä luontoon. Se tarjoaa tilaa hengittää, mahdollisuuden omavaraiseen elämään ja arkea, jossa kiirettä rytmittävät enemmän vuodenajat kuin kalenterimerkinnät.

Maatilat eivät ole vain työpaikkoja, vaan myös koteja ja perheiden elinpiirejä. Niillä kasvaa lapsia, vietetään juhlia, rakennetaan tulevaisuutta. Elämä maaseudulla voi olla yksinkertaista, mutta se ei ole yksinäistä – pienissä kyläyhteisöissä naapurit tunnetaan ja apu on usein vain puhelinsoiton päässä.

Maaseudulla yhdistyvät vanhat perinteet ja uusi teknologia. Samalla kun navetassa pyörii lypsyrobotti, saattaa tuvassa lämmetä puuhella. Tämä tasapaino menneen ja tulevan välillä tekee maaseudusta erityislaatuisen ympäristön – paikan, jossa voi elää arvojensa mukaista elämää.

Vaikka kaupungistuminen jatkuu ja maaseudun väestö vähenee, ei maaseutu ole katoamassa mihinkään. Päinvastoin – monilla suomalaisilla on vahva kaipuu luonnonläheisempään ja merkityksellisempään elämään. Etätyön ja uudenlaisten elinkeinomahdollisuuksien myötä yhä useampi on alkanut tarkastella maaseutua uudesta näkökulmasta: mahdollisuutena, ei vain jäänteenä menneisyydestä.

Maaseutu elää ja muuttuu ja samalla se kantaa mukanaan jotakin pysyvää. Se muistuttaa meitä siitä, mistä ruoka tulee, mitä tarkoittaa työ omien käsien kautta ja kuinka arvokasta on elää lähellä luontoa.

Kotimaisen maatalouden tukeminen on tulevaisuuden investointi

Kotimainen maatalous ei ole vain elinkeino – se on osa kansallista huoltovarmuutta, kulttuuriperintöä ja kestävää kehitystä. Jokainen suomalainen hyötyy siitä, että Suomessa on elinvoimaisia maatiloja, jotka tuottavat laadukasta, puhdasta ja jäljitettävää ruokaa omassa maassa. Kun ostat kotimaista, et tue vain yksittäistä tilaa, vaan koko yhteiskunnan resilienssiä ja hyvinvointia.

Suomalaiset maatilat toimivat tiukkojen ympäristö- ja eläinsuojelustandardien mukaan. Ne maksavat veronsa Suomeen, työllistävät paikallisesti ja pitävät maaseudun elävänä. Vaikka tuontiruoka voi joskus olla halvempaa, se ei tuo mukanaan samoja hyötyjä – ei työllisyyttä, ei ympäristövastuuta, ei yhteyttä paikalliseen kulttuuriin.

Maatilojen tukeminen ei tarkoita vain kaupallisia valintoja kaupan hyllyllä, vaan myös laajempaa arvostuksen osoittamista. Se voi olla poliittista päätöksentekoa, jossa viljelijöiden asema turvataan. Se voi olla kuluttajavalintoja, joissa suositaan lähellä tuotettua ruokaa. Tai se voi olla kiinnostusta ja ymmärrystä siitä, millaista työtä maatiloilla todella tehdään ja miksi se on tärkeää meille kaikille.

Kun tuemme kotimaista maataloutta, investoimme samalla tulevaisuuteen: ruokaturvaan, ympäristön kestävyyteen, elinkeinoihin ja maaseudun elinvoimaan. Se on valinta, joka kantaa kauas pellolta pöytään, sukupolvelta toiselle.

Miksi maatilat ovat tärkeitä meille kaikille?

Maatilat eivät ole vain viljelijöiden tai maaseudun asia – niiden merkitys ulottuu koko yhteiskuntaan. Jokainen suomalainen syö ruokaa, käyttää energiaa ja elää osana järjestelmää, jossa maatilat ovat keskeisessä roolissa. Ne ovat näkymätön selkäranka, joka tukee arkeamme tavalla, jota ei aina tule ajatelleeksi.

Maatilat turvaavat kotimaisen ruoantuotannon. Kun ruoantuotanto on omissa käsissä, ei tarvitse olla täysin riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista tai globaaleista markkinoista. Tämä on erityisen tärkeää kriisiaikoina, jolloin huoltovarmuus ja omavaraisuus nousevat arvoonsa.

Maatilat ovat merkittävä osa alueellista elinvoimaa ja taloutta. Ne tarjoavat työtä paitsi viljelijöille, myös koneurakoitsijoille, eläinlääkäreille, elintarviketeollisuudelle ja monille muille toimialoille. Yksi tila voi vaikuttaa koko kylän hyvinvointiin ja pitää palvelut hengissä syrjäisemmilläkin alueilla.

Maatilat vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon. Kestävästi toimiva tila hoitaa maata, metsää ja eläimiä niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja hiiltä sitoutuu maaperään ja metsiköihin. Moni maatila on edelläkävijä ilmastoratkaisuissa, kuten hiiliviljelyssä, biokaasutuotannossa tai luonnonlaitumien hyödyntämisessä.

Maatilat ylläpitävät kulttuuria ja perinteitä, jotka ovat osa suomalaista identiteettiä. Maatalouteen liittyy vahvoja arvoja: työn kunnioitusta, luottamusta, omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ne näkyvät paitsi tilojen arjessa, myös ruokapöydässä, juhlapäivissä ja suomalaisessa maisemassa.

Vuodenkierto maatilalla – luonnon rytmissä

Maatilan arkea ei johda kellokortti, vaan vuodenkierto. Kevät, kesä, syksy ja talvi eivät ole vain säätiloja – ne ovat työvaiheita, joiden mukaan koko tilan toiminta rakentuu. Jokaisella vuodenajalla on omat tehtävänsä, omat rutiininsa ja oma henkinen sävynsä.

Keväällä kaikki alkaa uudelleen. Pellot heräävät eloon, maa kuivuu ja lämpenee ja kylvötyöt käynnistyvät. On kiireinen, mutta toiveikas aika – kaikki on vielä mahdollista ja uusi kasvukausi täynnä potentiaalia. Samalla eläinten hoito jatkuu ja mahdolliset uudet vasikat, karitsat tai porsaat vaativat erityistä huomiota.

Kesä on kasvun ja valon aikaa. Viljelijä tarkkailee säätä, seuraa sadon kehitystä ja huolehtii kastelusta, rikkakasvien torjunnasta ja tarvittaessa lisälannoituksesta. Eläimet laiduntavat ulkona ja navetassa voidaan tehdä perusparannuksia tai muita huoltotöitä, kun sisätiloissa on rauhallisempaa.

Syksy on sadonkorjuun ja varastoinnin aikaa. Se on monella tilalla vuoden kiireisin ja raskain vaihe – vilja pitää saada talteen, säilörehu tehtyä ja pellot kuntoon ennen talvea. Jokainen päivä lasketaan, sillä säät voivat muuttua nopeasti ja onnistunut syksy määrittää pitkälti koko tilan talouden.

Talvi on hengähdyksen ja suunnittelun aikaa – ainakin paperilla. Vaikka pellot lepäävät lumen alla, työ ei lopu: eläimet tarvitsevat edelleen hoitoa päivittäin, koneet huoltoa ja tilan asiat paperityötä. Talvella katsotaan taaksepäin mitä opittiin ja eteenpäin mitä seuraavaksi. Moni viljelijä osallistuu myös koulutuksiin tai tekee investointipäätöksiä seuraavaa kasvukautta varten.

Vuodenkierto maatilalla on rytmi, jonka tuntee kehossa ja mielessä. Se tuo työhön kausittaista vaihtelua, mutta myös jatkuvuutta. Luonnon tahdissa eläminen opettaa nöyryyttä ja suunnitelmallisuutta ja muistuttaa siitä, että vaikka kaikkea ei voi hallita, hyvin tehty työ palkitaan aikanaan.

Nuoret ja tulevaisuuden viljelijät – kuka jatkaa tilaa?

Sukupolvenvaihdos on yksi maatalouden merkittävimmistä ja usein haastavimmista vaiheista. Kun vuosikymmeniä toiminut viljelijä alkaa miettiä eläköitymistä, herää kysymys: kuka jatkaa? Suomessa yhä harvempi nuori kasvaa suoraan maatilaympäristössä ja siksi tilojen jatkajia ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

Tilan jatkaminen ei ole kevyt päätös. Se vaatii paitsi kiinnostusta maatalouteen, myös taloudellista rohkeutta, käytännön osaamista ja intoa kehittää tilaa tulevaisuutta varten. Maatalous on yhä vaativampaa – ei vain fyysisesti, vaan myös teknisesti, hallinnollisesti ja liiketoiminnallisesti. Samalla se tarjoaa vapauden rakentaa omaa arkea ja työtä aivan ainutlaatuisessa ympäristössä.

Onneksi moni nuori näkee maataloudessa mahdollisuuksia. Uudet sukupolvet tuovat mukanaan raikkaita ideoita, teknologiaosaamista ja halua kehittää tiloja monipuolisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Moni ei enää jatka tilaa juuri sellaisena kuin vanhemmat jättivät, vaan muokkaa siitä oman näköisensä – yhdistäen perinteet, uudet liiketoimintamallit ja esimerkiksi suoramyyntiä, maatilamatkailua tai hiiliviljelyä.

Sukupolvenvaihdoksessa kyse ei ole vain maatilan tulevaisuudesta, vaan koko maatalouden elinvoimaisuudesta. Ilman uusia viljelijöitä ei ole kotimaista ruoantuotantoa, ei huoltovarmuutta eikä maaseudun elävää tulevaisuutta. Siksi nuorten tukeminen, kouluttaminen ja innostaminen maatalouden pariin on yhteinen tehtävä myös niiden, jotka eivät itse asu tilalla tai kanna navetan avaimia taskussaan.

Suomalaista ruokaa suomalaisilta tiloilta

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta, turvallista ja vastuullisesti tuotettua – eikä tämä ole sattumaa. Se on suoraa seurausta siitä, että suomalaiset maatilat noudattavat tiukkoja säädöksiä ja toimivat korkeiden laatustandardien mukaan. Kun ostat kotimaista ruokaa, voit olla varma siitä, että tiedät mistä se tulee ja miten se on tuotettu.

Suomalainen ruoka on jäljitettävää – tiedämme tarkalleen, millä tilalla maito on lypsetty, missä vilja on kasvanut tai mitä rehua eläin on syönyt. Elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman huippua ja viranomaisvalvonta toimii tehokkaasti. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa maissa, mutta Suomessa se on normaali käytäntö, johon sekä viljelijät että kuluttajat voivat luottaa.

Kotimainen tuotanto on myös eettistä. Eläinten hyvinvointi otetaan vakavasti ja tuotantoeläimet elävät tiloissa, joissa niiden käyttäytymistarpeet pyritään huomioimaan. Samalla viljelyssä kiinnitetään huomiota maaperän kuntoon, vesistöjen suojeluun ja ilmastovaikutusten vähentämiseen.

Kun valitset kaupassa suomalaisen tuotteen, tuet samalla paljon suurempaa kokonaisuutta: viljelijää, hänen perhettään, alueen työllisyyttä, kotimaista elintarviketeollisuutta ja maaseudun elinvoimaa. Lyhyet kuljetusketjut, paikallinen jalostus ja suomalaiset työehdot ovat kaikki osa tätä ketjua.

Suomalainen ruoka ei ole vain ravintoa – se on osa meidän identiteettiämme. Jokainen ostopäätös on kannanotto sen puolesta, että meillä on jatkossakin omia tiloja, jotka tuottavat ruokaa meille kaikille. Se on arjen helppo teko, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia.

Kaikki maatiloista ja suomalaisesta maaseudusta

Maatilalle.fi tarjoaa mielenkiintoista tietoa suomalaisen maatilan elämästä kaikessa monimuotoisuudessaan. Olipa kyse viljelystä, kotieläimistä, metsänhoidosta, uusista maatalousteknologioista tai arjen haasteista ja mahdollisuuksista, täältä löydät kattavaa, käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa.

Suomalaiset maatilat ovat osa kansallista identiteettiämme ja arjen perustoja – ne tuottavat ruokaa, hoitavat maisemia ja ylläpitävät maaseudun elinvoimaa. Maatilojen arjessa yhdistyvät perinteet ja nykyaika: monella tilalla sukupolvien mittainen tieto kohtaa uuden teknologian, jonka avulla viljely, eläintenhoito ja metsätalous voidaan toteuttaa entistä tehokkaammin ja vastuullisemmin.

Maatilalle.fi tuo tämän kaiken lähemmäs sinua. Sivustolla jaetaan tietoa ja näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään, mitä maatilalla oikeasti tapahtuu – vuodenkierron, työn rytmin ja tilallisten kokemusten kautta. Samalla nostamme esiin suomalaisen maatalouden merkitystä niin ruoan kuin ympäristön ja kulttuurinkin kannalta.

Tämä sivusto on tehty niille, jotka arvostavat kotimaista ruoantuotantoa, luonnonläheistä elämää ja haluavat tietää, mitä suomalaisella maatilalla tänään tapahtuu ja miksi se on tärkeää huomenna.